Kouluttamalla AV-alan osaajia ja sidosryhmiä luodaan työvoimaa, joka osallistuu aktiivisesti vihreämpään tuotantoon.
Kestävyyden merkitys on tunnistettu av-alan toimijoiden keskuudessa pitkään. Vuonna 2020 Suomen elokuvasäätiö (SES) kartoitti ympäristöasenteita ja -toimenpiteitä elokuva- ja tv-alan tuotantoyhtiöissä. Tähän kartoitukseen miltei 90 prosenttia vastanneista nimesi yhtiönsä arvoksi ympäristövastuun.
Maanantai 1.8.2022 klo 15:54
Sustainable Production Alliancen tutkimuksen “Close Up: Carbon Emissions of Film and Television Production” mukaan arvioinnin kohteena olleiden elokuva- ja tv-tuotantojen hiilipäästöt vaihtelivat monista tekijöistä riippuen. Tutkimuksen kohteena oli kaikkiaan 161 kokopitkää elokuvaa ja 266 tv-sarjaa vuosien 2016-2019 väliltä.
Yksittäisen suuren budjetin elokuvan hiilipäästöt voivat olla kyseisen tutkimuksen mukaan jopa 1,081 miljoonaa kiloa. Keskisuuren elokuvan päästöt ovat puolestaan noin 0,75 miljoonaa kiloa ja pienen budjetin elokuvan 0,39 miljoonaa kiloa.
Tv-sarjojen osalta yhden tunnin mittaisen jakson hiilipäästöt olivat 0,77 miljoonaa kiloa. Puolen tunnin mittaisen jakson päästöt olivat hieman alle kolmasosan eli noin 0,26 miljoonaa kiloa. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki suorat päästöt, joita aiheutui esimerkiksi polttoaineesta, sähkönkulutuksesta, lentämisestä ja majoituksesta. Polttoaineen osuus päästöistä oli tyypillisesti kaikkein suurin päästöjen aiheuttaja noin 48 – 56% osuudella.
Hiilipäästöjen osuutta av-alalla on vaikea arvioida ilman kunnollista mittaria
Kun lukuja verrataan muihin hiilipäästöjä aiheuttaviin sektoreihin, huomataan audiovisuaalisen eli AV-alan hiilijalanjäljen olevan merkittävä. Esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien hiilipäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä noin 54,9 miljoonaa kiloa. Yksittäistä henkilöä kohti laskettuna päästöjä syntyi samaisena vuonna Suomessa keskimäärin noin 9 950 kiloa, eli karkeasti ilmaistuna puolen tunnin mittaisen jakson tuottamisesta syntyvät hiilipäästöt vastaavat noin 26 suomalaisen kotitalouden päästöjä.
Puolestaan yhdellä keskisuuren elokuvan tuottamisella päästään samaan 75 suomalaisen kotitalouden vuosittaisiin hiilipäästöihin. Hurjalta kuulostaa myös arvio siitä, että suuren budjetin elokuvan hiilipäästöt ovat jopa noin puolet vuosittain Suomessa jätteiden käsittelystä syntyvistä päästöistä.
Suomalaisen av-alan suoria hiilipäästöjä ja hiilijalanjälkeä on kuitenkin vaikeaa arvioida ilman toimivaa mittaria ja strategiaa. Lisäksi globaalilla tasolla AV-alan budjetit ovat kotimaatamme suurempia, minkä vuoksi yllä olevat vertailut ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Suomen AV-alan tuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland ry (APFI) aloitti vuonna 2021 hankkeen, jonka tarkoituksena on tarjota kotimaiseen elokuvatuotantoon sopiva hiilijalanjälkilaskuri.
Suomalaisessa AV-tuotannossa on jo monilta osin siirrytty kertakäyttökulttuurista kestäviin vaihtoehtoihin. Alalla on totuttu rajallisiin budjetteihin sekä kiertotalouden periaatteisiin: monia tuotantoja toteutetaan osaamista, laitteistoa ja tiloja sekä lainaten että vuokraten.
Tuotantojen suoraa ympäristökuormitusta voidaan tarvittaessa laskea esimerkiksi käytettyjen ajoneuvojen ja tankatun polttoaineen määrän ja laadun, syntyvän jätteen määrän, ostettujen elintarvikkeiden ja ruokahävikin määrän, kertakäyttötuotteiden määrän sekä sähkö- ja lämmityskustannusten avulla. Näihin seikkoihin APFI:n hiilijalanjälkilaskurin toivotaan tulevaisuudessa antavan vastauksia.
Teknologia ja digitaalisuus yleistyvät elokuvatuotannossa
Digitaalisuus on merkittävässä osassa AV-alalla, ja se on helpottanut useita työvaiheita. Kehitystä on seurannut kuitenkin alan päästöjen lisääntyminen, kun palvelimet kuluttavat suuria määriä energiaa. Yleisesti ottaen laitteistojen, tietoliikenteen ja prosessien määrä kasvaa, mitä enemmän tuotannossa hyödynnetään tietotekniikkaa. Merkittävää on huomioida, että mikä tahansa tietokoneella tehtävä toimenpide kuluttaa sähköä ja tuottaa näin ollen myös lämpöä.
Kestävä kehitys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita AV-alan rajoituksia tai tuotantoyritysten kokonaiskustannusten kasvamista. APFI:n hiilijalanjälkilaskuria saataneen vielä odotella tovi, mutta se ei ole estänyt AV-alan yrityksiä tarttumasta toimeen.
Hiilijalanjälkensä pienentämiseen pyrkivä Kajawood Studios on yhdistänyt voimansa tamperelaisen start-up yrityksen Kuulean kanssa voidakseen hyödyntää kiinteistöissään olevien palvelimien eli datakeskusten käytöstä syntyvän hukkalämmön, jota erityisesti jälkituotannossa syntyy. Arvioiden mukaan esimerkiksi 90 minuutin animaatioelokuvan tekemisestä syntyy hukkalämpöä niin paljon, että sillä lämmittäisi nelihenkisen perheen käyttöveden noin 28 vuodeksi.
Sotkamolainen elokuvastudio pyrkii olemaan edelläkävijä vastuullisuudessa
Kajawood Studiosin hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään muun muassa edellä mainituilla erityisillä pilvilaskenta- ja lämmitysratkaisuilla. Näin yritys voi toimia AV-alan kestävän kehityksen strategian mukaisesti. Projektissa mukana olevan Kuulean toimitusjohtajan Kari Koiviston mukaan miltei kaikki studion palvelimien hukkalämpö saadaan hyödynnettyä yrityksen tilojen lämmityksessä. Kesäisin sama lämpö varastoidaan maalämpökaivoon, josta se on hyödynnettävissä myöhemmin.
Kuulean järjestelmän avulla Kajawood Studios voi myös raportoida asiakkailleen esimerkiksi jokaisen animaation ja työprosessin hiilijalanjäljen. Studion kiinteistön palvelimia käytetään erityisesti elokuvatuotannon efekteihin sekä jälkituotantoon. Kajawood Studios haluaa olla edelläkävijä vastuullisessa elokuvatuotannossa. Näin ollen Kajawood tarjoaa VFX renderöintipalveluitaan myös muille. Lisää tästä voi lukea Kajawood Studiosin VFX-sivulta.
Maa- ja datalämmön rinnalla studio hyödyntää myös aurinkoenergiaa energia- ja lämmitysratkaisuissaan. Logistisesti päästöjä syntyy myös vähemmän, sillä studiokylän konseptina on laitteistojen, palveluiden ja tilojen sijainti mahdollisimman lähellä mukaan lukien majoitus- ja ravitsemuspalvelut.
Kouluttamalla AV-alan osaajia ja sidosryhmiä luodaan työvoimaa, joka osallistuu aktiivisesti vihreämpään tuotantoon.
Myrskyn jälkeen -musiikkivideo kuvattiin sotkamolaisvoimin
Kajawood Studios mukana tuottamassa "Johannes ei kulje Jämsän kautta" elokuvaa. Lue lisää täältä!
BAFTA:n kehittämä kansainvälinen av-alan ympäristökestävyyden hanke ”albert” otetaan käyttöön nyt myös Kajawood Studiosilla.
Suomi on ollut vahvasti mukana myös monissa kansainvälisissä tuotannoissa ja maallamme on pitkä historia elokuvanteossa.
Moderni elokuvateollisuus ei olisi nykyisen kaltainen ilman monipuolisten visuaalisten tehosteiden eli FX:n käyttöä.