Vihreät ratkaisut jälkituotannossa ovat kuuma aihe

Kun paperikilot, sadat kynät, mustelitrat ja kemikaalit korvattiin vähitellen laitteistoilla, ohjelmistoilla, renderöintitiloilla ja palvelimilla, saavutettiin tehokas mutta ilmastoa kuormittava tapa luoda animaatioita ja erikoisefektejä. 

Maanantai 7.11.2022 klo 10:59

Useimmiten suuret tuotannot kuvataan useissa kohteissa ympäri maailmaa. Noin 51% elokuvatuotantojen hiilidioksidipäästöistä liittyy yleensä liikenteeseen, josta lentoliikenteen osuus on noin 30% ja maantieliikenteen osuus noin 70%. 

Matkustamisen vähentäminen on ymmärrettävästi ollut avainasemassa elokuvatuotannosta syntyvien päästöjen vähentämiseksi, mutta se ei ratkaise elokuvatuotantojen päästöongelmaa kokonaan, vaan oman osuutensa päästöistä tuottavat renderöinti ja jälkituotanto.

BAFTA:n helmikuun 2016 raportin mukaan keskimääräinen animaatiotuotanto tuotti noin 5,5 tonnia CO2-päästöjä tuntia kohden. Suurin osa päästöistä on tuotantotoimiston ja jälkituotannon aiheuttamia. 

On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi Pixarin kaltaisen suuren studion 3D-animaatioelokuva jättää verrattain suuremman hiilijalanjälken kuin yhdenkään riippumattoman studion televisioanimaatio.

Virtuaalinen tuotanto esimerkiksi animaation avulla vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjä poistamalla tarpeen matkustaa useisiin lokaatioihin kuvaamaan. Animaatiopalveluita tarjoavat tuotantoyhtiöt esittelevätkin usein itsensä halvempana ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Kuitenkin animaatioiden kannalta välttämättömien palvelinten käyttö on valitettavasti vielä kaukana hiilineutraaliudesta eikä sen ratkaiseminen ole yksiselitteistä.

Sähköä kuluttavat prosessit

Jos oletetaan, että 90 minuutin animaatioelokuvassa on kaikkiaan 130 000 ruutua, joista jokaisen renderöinti kestää 270W tehoisella laitteistolla 3 tuntia, kaikkiaan elokuvan renderöinnissä kuluu sähköä noin 100 000kWh. Käytännössä sähkönkulutus on usein jopa enemmän kuin laskennallinen arvio ilmoittaa. 

Yllä olevan esimerkin perusteella voidaan silti karkeasti arvioida, että noin 90 minuutin animaatioelokuvan tekemisestä saatava hukkalämpö voisi tarjota lämmintä vettä vuorokaudeksi jopa noin 20 000 kotiin.

Wired-lehti uutisoi vuonna 2010, että esimerkiksi Toy Story 3:n renderöinti kesti keskimäärin 7 tuntia ruutua kohti, kun taas joidenkin kyseisen elokuvan ruutujen työstäminen kesti yli 30 tuntia. Puolestaan Toy Story 4 -elokuvan monimutkaisimman yksittäisen ruudun renderöinti kesti peräti yli 1200 tuntia.

Jos 90 minuutin elokuva koostuu 130 000 yksittäisestä kuvasta, animoidussa tv-sarjassa, jossa voi olla useita tuotantokausia, ruutujen määrä nousee useihin miljooniin. Kyseessä on valtava määrä palvelinkeskuksista poistuvaa lämpöä, mikäli renderöinnistä syntyvää lämpöä ei kerätä talteen.

Tyypillisen datakeskuksen sähkönkulutus ja sen aiheuttama teoreettinen hukkalämpö verrattuna suomalaisen kotitalouden vuosittaisiin lämmityskustannuksiin.

Hyötyä hukkalämmöstä

Palvelinkeskuksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa suoran sähkönkulutuksen lisäksi vedenkulutus, joka määräytyy palvelimien jäähdyttämistarpeen mukaan, sekä itse laitteiden ja osien käyttöikä, joka puolestaan vaikuttaa vaihtotiheyteen. Tällä hetkellä monikaan datakeskuksista ei hyödynnä sähkönkulutuksesta syntyvää hukkalämpöä lainkaan.

Mikäli ajatellaan asiaa vielä laajemmassa mittakuvassa, huomion arvoista on, että International Data Corporationin mukaan vuosien 2018–2020 aikana globaalilla tasolla luotiin enemmän dataa kuin koko ihmiskunnan historiassa ennen vuotta 2018. Suurin osa tästä tiedosta varastoitiin valtaviin, energiaintensiivisiin datakeskuksiin. 

Näiden palvelimien tuottamaa lämpöä voidaan erilaisten innovaatioiden avulla kuitenkin käyttää kotien ja muiden tilojen lämmittämiseen, mikä tekee datakeskuksista ilmastoystävällisempiä ja tarjoaa vaihtoehtoisen lämmitysratkaisun rakennuksille erityisesti kylmillä alueilla.

Esimerkiksi Ruotsissa Stockholm Data Parks -niminen hanke toimii yhteistyössä poliittisten ja teollisuuden johtajien kanssa. Tavoitteena on hyödyntää Tukholman kaupungin datakeskusten tuottama hukkalämpö kotien lämmityksessä.

Saman tyylisellä periaatteella toimii myös suomalainen start-up -yritys Kuulea, joka hyödyntää niin ikään asiakkaidensa, kuten Kajawood Studiosin, palvelinten hukkalämmön kiinteistön lämmitystarpeisiin.

Mahdollisuudet ja teknologiat ilmaston hyväksi toimimiselle ovat siis olemassa. Tarvitaan rohkeita yrityksiä ja hankkeita, ja tietysti halua investoida teknologiaan, jonka ansiosta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyödyntää palvelintehoa 3D-suunnittelussa ilmastoa kuormittamatta.

Aiheeseen liittyvää

  • All Post
  • Uutiset

JAA TÄMÄ SIVU